intianvesitähdikki
     
Hygrophila polysperma

Tieteellinen nimi:

Hygrophila polysperma  

Synonyymit:

Justica polysperma, Ruella polysperma, Heliadelphis polysperma  

Lajin löytäjä:

T. Anderson  

Löytövuosi:

1867  

Levinneisyysalue:

Intia, Bhutan, Meksiko  

 

   

Valo:

himmeästä kirkkaaseen  

Lämpötila:

18-30  

pH:

5-9  

Kovuus:

pehmeä, hyvin kova  

 

   

Koko (cm):

+40  
     
     
       

IIntianvesitähdikki sopii hyvin aloittelijoille. Se kasvaa todella nopeasti eikö ole nökönuuka suurin piirtein mistään.

Kasvia saa olla karsimassa jokaisen veden vaihdon yhteydessä jos toivoo näkevänsä välillä vähän kalojakin ja hyvässä lykyssä muitakin kasveja.

Tämä siis silloin kun rehu viihtyy. Jotenkin tuntuu siltä, että intiavesitähdikki on parhaimmillaan silloin kun vedessä riittää ravinteita, erityisesti nitraattia. Silloin kun intianvesitähdikkiä riepoo, se on maailman ärsyttävin kasvi. Silloin puoliksi mädäntyneitä lehtiä leijuu joka puolella. Lehdet, jotka ovat vielä varressa kiinni, ovat reikäisiä.

Intianvesitähdikkiä voi lisätä varren osista. Se voi kasvattaa uusia versoja mistä tahansa lehden tyvestä.

 

Hygrophila polysperma 'Ceylon'

Intianvesitähdikistä on olemassa paikallinen muunnos, ''Ceylon', joka on kotoisin Sri Lankasta. Sillä on pidemmät ja kapeammat lehdet kuin tavismallilla ja lehdet punertavat kuparinvärisinä hyvässä valossa kasvaessaan.

Ceylon

 

Hygrophila polysperma 'Rosanervig'

'Rosanervig' on ilmeisesti jaloste. Lehdet ovat samanmalliset kuin tavallisellakin muodolla, mutta väri eroaa hyvässä valossa kasvaneilla lehdillä. Parhaimmillaan lehti on kirkkaan pinkki ja lehtisuonet valkoiset.

Tavallisessa valossa lehdet pysyvät normaalin vihreinä, mutta lehtisuonet ovat vaaleanpunaiset tai valkoiset. Hämärämmässä taas lehdet ovat aivan samannäköiset kuin tavallisellakin intianvesitähdikillä.